Kun puhutaan kiusaamisesta, ajatellaan usein ensin, että kuka kiusaa ja ketä ja miksi. Oikeastaan parempi olisi ottaa lähtökohdaksi masentamistilanne. Heinz Leymann on tehnyt ehkä kattavimman kyselylomakkeen työssäkiusaamisen selvittämiseksi. Mutta se on copyright-suojattu, niin että sitä ei tavallinen pulliainen saa nähdä. Ainakin vähän aikaa sitten netissä oli espanjankielinen piraattilomake osoitteessa http://psicologia.costasur.com/es/las-45-preguntas-de-heinz-leymann-para-el-mobbing.html ja saksankielistäkin tekstiä löytyy osoitteesta http://wiki.mobbing-gegner.de/Mobbing/Liste-der-45-Mobbing-Handlungen-nach-Professor-Heinz-Leymann

 

Parhaat esimerkit masentamiskäytännöistä saa sillä lailla, että kääntää päälaelleen kaiken 1970-luvun jälkeen kirjoitetun positiivisen PD-populaarikirjallisuuden (PD = Personal Development, suomeksi henkinen kasvu).

 

Tai tässä yksi esimerkki, joka ei ole populaarijulkaisusta vaan sosiaali- ja terveysalan oppikirjasta:

 

Ihmisellä on tarve elämänhallintaan (life control). Tutkijat ovat todenneet, että sen saavuttamiseen kuuluu neljä osatekijää:

 

·                     elämän ymmärrettävyys (comprehensibility)

·                     elämän hallittavuus (manageability)

·                     elämän mielekkyys (meaningfullness)

·                     elämään tyytyväisyys (life satisfaction)

 

Kaikissa määritelmissä, joita olen kiusaamisesta lukenut nimityksestä riippumatta (mobbing, bullying, stalking jne) sanotaan, että sillä pyritään kiusaamisen kohteen henkisen tasapainon horjuttamiseen. Jos nyt haluat horjuttaa jonkun lähimmäisesi henkistä tasapainoa, niin iske kaikin voimin noihin neljään osa-alueeseen. Kyllä se siitä masentuu.

 

Vähän niin kuin Claes Andersson aikoinaan totesi: "Ihminen on helppo tehdä hulluksi. Ota häneltä pois kaikki, mitä hänellä on, ja katso miten kummallisesti hän alkaa käyttäytyä."